Aurinkopuisto on laaja-alainen, teollisen mittakaavan aurinkoenergiaa hyödyntävä voimalaitos, jossa satoja tai tuhansia aurinkopaneeleja on asennettu yhtenäiselle alueelle. Toisin kuin yksittäiset kiinteistöissä käytettävät aurinkopaneelit, aurinkopuistot on suunniteltu tuottamaan energiaa laajempaan sähköverkkoon eivätkä vain yksittäisen rakennuksen tarpeisiin.
Aurinkopuistojen kapasiteetti mitataan megawateissa (MW) tai jopa sadoissa megawateissa. Suurimmat aurinkopuistot Suomessa tuottavat kymmeniä megawatteja energiaa, mikä riittää tuhansien kotitalouksien tarpeisiin.
Lisäksi aurinkopuistoissa käytetään usein kehittyneempiä teknologioita kuten aurinkoa seuraavia järjestelmiä, jotka kääntävät paneeleja optimaaliseen kulmaan auringon liikkuessa. Teollisen mittakaavan invertterilaitteet muuttavat paneelien tuottaman tasavirran verkkoon sopivaksi vaihtovirraksi tehokkaammin kuin pienemmät kotitalousinvertterit.
Mitä lupia aurinkopuiston perustaminen vaatii Suomessa?
Suomessa aurinkopuiston rakentaminen vaatii kattavan luvitusprosessin. Ensimmäiseksi tarvitaan kunnan kaavoituksen varmistaminen – alueen tulee olla kaavoitettu energiantuotantoon tai sille pitää hakea kaavamuutos. Tämä prosessi sisältää usein myös naapurien kuulemisen.
Rakennuslupa on keskeinen vaatimus suurille aurinkopuistoille. Joissain tapauksissa pienemmät puistot voivat edetä toimenpideluvalla, jos kunta katsoo rakenteiden olevan kevyitä eikä vaativan täyttä rakennuslupaa. Suuremmille hankkeille, joiden pinta-ala ylittää 100 hehtaaria tai joilla arvioidaan olevan merkittäviä ympäristövaikutuksia, saatetaan vaatia laajempi YVA-menettely (ympäristövaikutusten arviointi).
Verkkoliityntälupa on haettava verkkoyhtiöltä, joka määrittää, miten aurinkopuisto voidaan liittää valtakunnan sähköverkkoon. Luvitusprosessi kestää tyypillisesti 6-12 kuukautta, mutta monimutkaisemmissa tapauksissa se voi venyä jopa kahteen vuoteen.
Aurinkopuiston kehittäjät voivat hyödyntää erilaisia tukijärjestelmiä, kuten investointitukia.
Kuinka paljon aurinkopuiston perustaminen maksaa?
Aurinkopuiston perustamisen kokonaiskustannukset vaihtelevat merkittävästi riippuen hankeen laajuudesta ja teknisistä ratkaisuista. Keskimäärin Suomessa megawatin (MW) aurinkopuiston rakentaminen maksaa noin 500 000 – 900 000 euroa, riippuen hankkeen koosta ja teknologiavalinnoista.
Kustannusrakenne jakautuu tyypillisesti seuraavasti:
- Maanhankinta tai vuokraus: 5-10 % kokonaiskustannuksista
- Laitteistot (paneelit, invertterit, telineet): 60-70 %
- Perustustyöt ja maatyöt: 10-15 %
- Verkkoliityntä: 5-10 %
- Suunnittelu ja luvitus: 5-8 %
Aurinkopuistojen takaisinmaksuaika on viime vuosina lyhentynyt merkittävästi teknologian kehityksen ja hintojen laskun myötä. Tyypillisesti investoinnin takaisinmaksuaika on noin 8-12 vuotta, kun taas aurinkopuiston elinkaari on vähintään 25-30 vuotta.
Rahoitusvaihtoehtoja on useita, kuten oma pääoma, pankkilaina, joukkorahoitus tai erilaiset energia-alan sijoittajat. Monet yritykset myös tarjoavat PPA-mallia (Power Purchase Agreement), jossa sijoittaja omistaa aurinkopuiston ja asiakas sitoutuu ostamaan tuotetun energian sovittuun hintaan.
Mitkä ovat aurinkopuiston rakentamisen vaiheet?
Aurinkopuiston rakentaminen etenee useiden vaiheiden kautta. Projekti alkaa huolellisella esiselvityksellä, jossa kartoitetaan potentiaaliset sijoituspaikat, tehdään maaperätutkimukset ja arvioidaan alustavasti hankkeen kannattavuus sekä liityntämahdollisuudet sähköverkkoon.
Suunnitteluvaiheessa määritetään tarkat tekniset yksityiskohdat, valitaan sopivat laitteet, luodaan sähkösuunnitelmat ja tehdään tuotantoennusteet. Tämän jälkeen seuraa luvitusvaihe, jossa hankitaan kaikki tarvittavat viranomaisluvat.
Varsinainen rakentaminen alkaa maatöillä, joihin kuuluvat alueen raivaus, teiden rakentaminen ja tarvittavat maansiirtotyöt. JIITEE Työt tarjoaa kattavat perustustyöt, jotka voivat sisältää kallioporauksia, lyöntipaaluja, ruuvipaaluja tai betonipainoja maaperästä riippuen.
Tämän jälkeen seuraa telineiden ja paneelien asennus sekä sähkötyöt, joissa kytketään paneelit inverttereihin ja rakennetaan puiston sisäinen sähköverkko. Lopuksi aurinkopuisto liitetään valtakunnan verkkoon ja tehdään käyttöönottotarkastukset.
Tyypillisesti keskikokoisen aurinkopuiston rakentaminen kestää suunnittelusta käyttöönottoon noin 1-2 vuotta, josta varsinainen rakentamisvaihe vie noin 3-6 kuukautta.
Mitä hyötyjä aurinkopuisto tuo paikalliselle yhteisölle ja ympäristölle?
Aurinkopuisto tuottaa merkittäviä etuja sekä paikalliselle yhteisölle että laajemmin ympäristölle. Ensisijaisesti se tuottaa puhdasta, uusiutuvaa energiaa ilman hiilidioksidipäästöjä. Keskikokoinen 10 MW:n aurinkopuisto voi vähentää jopa 5000-7000 tonnia CO2-päästöjä vuodessa verrattuna fossiilisilla polttoaineilla tuotettuun sähköön.
Aurinkopuisto luo työpaikkoja paikallisesti erityisesti rakennusvaiheessa, mutta myös ylläpidossa ja huollossa. Lisäksi se tuo tuloja maanomistajille vuokrien muodossa ja kunnalle kiinteistöveroina. Aurinkopuisto voi myös vahvistaa paikallista sähköverkkoa, mikä parantaa sähkön toimitusvarmuutta alueella.
Maankäytön näkökulmasta aurinkopuistot ovat tehokkaita, sillä ne voidaan usein sijoittaa alueille, joilla on vähän muuta käyttöä, kuten entisille teollisuusalueille, kaatopaikoille tai heikosti tuottaville maatalousmaille. Esimerkiksi Kalantiin rakennettu Suomen suurimpiin kuuluva aurinkopuisto, jonka perustustöitä JIITEE Työt oli toteuttamassa, on osoittanut miten tyhjälle peltomaalle voidaan luoda tuottavaa energiantuotantoa.
Aurinkopuistojen tulevaisuus Suomessa – mahdollisuudet ja haasteet
Suomessa aurinkoenergian kapasiteetti on kasvanut merkittävästi – tuotantokapasiteetti on 20-kertaistunut vuosien 2016-2022 välillä. Kasvupotentiaali on edelleen valtava, sillä Suomen pitkät kesäpäivät ja viileä ilmasto ovat yllättävän otollisia aurinkoenergian tuotannolle, koska aurinkopaneelit toimivat tehokkaammin viileässä.
Teknologian kehitys tuo jatkuvasti tehokkaampia paneeleja ja inverttereitä markkinoille, mikä parantaa aurinkopuistojen kannattavuutta. Lisäksi älykkäät sähköverkot mahdollistavat yhä paremmin vaihtelevan tuotannon integroinnin energiajärjestelmään.
Haasteita kuitenkin riittää. Talviolosuhteet rajoittavat tuotantoa, ja lumi voi aiheuttaa ongelmia paneeleille. Tehokkaat perustusratkaisut, joita JIITEE Työt tarjoaa, ovat välttämättömiä Suomen vaihtelevissa olosuhteissa.
Energian varastointi on edelleen merkittävä haaste, johon ratkaisuksi kehitetään akustojärjestelmiä ja muita varastointiteknologioita. Myös verkkokapasiteetin riittävyys muodostuu haasteeksi aurinkopuistojen määrän kasvaessa.
Tulevaisuudessa näemme todennäköisesti moninkertaisesti nykyistä enemmän aurinkopuistoja Suomen energiamaisemassa, kun pyrimme kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa. Näiden puistojen toteuttamisessa tarvitaan ammattitaitoisia toimijoita suunnittelusta perustustöihin ja sähköasennuksiin.